Privacy Policy.

Hakutulokset haulle

Keinoja rakennustyömaiden turvallisuuden parantamiseen

Tilastot osoittavat, että rakennusala on edelleen vaarallisimpia aloja, vaikka työmailla tapahtuneiden onnettomuuksien määrä onkin yleisesti laskenut viime vuosikymmenen aikana.
 
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa noin 31 prosenttia kaikista työpaikoilla kuolemaan johtaneista onnettomuuksista ja 10 prosenttia vuosittain raportoiduista vakavista onnettomuuksista (Ison-Britannian terveys- ja turvallisuusviranomaisten mukaan) tapahtuu rakennusalalla, vaikka se työllistää vain 5 prosenttia työssäkäyvistä. Miksi rakennusala on niin vaarallinen ja mitä voitaisiin tehdä alan työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi?
 
COMBISAFEn turvallisuuspäällikkö Jasbir Sangar kertoo rakennusalan yritysten kohtaamista haasteista ja siitä, miten rakennustyömaiden turvallisuutta voidaan parantaa merkittävästi panostamalla vaaratilanteiden järjestelmälliseen tunnistamiseen.
 
Vastuu rakennustyömaiden turvallisuudesta asettaa toimijoille monia haasteita. Osaavan turvallisuushenkilöstön ja -infrastruktuurin ylläpito on vaikeaa jopa suurille rakennusyrityksille, mutta mikroyrityksille ja pienille yrityksille, jotka työllistävät tällä hetkellä yli 70 % EU:n rakennustyöntekijöistä(1),  tilanne on vielä haastavampi. Kyseisissä yrityksissä omistajat ja johtajat vastaavat usein turvallisuudesta muiden tehtäviensä ohella, joten pysyminen ajan tasalla uusimmista turvallisuusinnovaatioista, -tiedoista ja ?koulutuksesta voi olla vaikeaa.
 
Miksi rakennusalalla työskentely on niin vaarallista? Onko kyse vain pienten yritysten suuresta määrästä, väliaikaisista työmaaympäristöistä,työn luonteesta vai työntekijöiden edelleen alhaisesta riskitietoisuudesta? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, mutta eräs keino parantaa turvallisuutta on suhtautua yleisimpiin vaaratilanteisiin järjestelmällisesti. Kun vaaroja tarkastellaan uudella tavalla ja kukin vaaratilanne huomioidaan vuorollaan, kaikenkokoiset yritykset voivat vähentää työntekijöidensä loukkaantumisten ja onnettomuuksien määrää. 
 
Riski 1: Liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset
 
Isossa-Britanniassa menetetään onnettomuuksien takia vuosittain 2 miljoonaa rakennusalan työpäivää, ja liukastumiset, kaatumiset ja putoamiset muodostavat 58 % kaikista raportoiduista vakavista loukkaantumisista (2). Rakennustyömailla alusta voi usein olla epätasainen, aaltoileva, liejuinen ja vaarallinen.  Loukkaantumisten riskiä voidaan vähentää käyttämällä asianmukaisia turvajalkineita ja putoamissuojaimia.
 
Turvajalkineissa on oltava liukastumista estävä pohja ja itsepuhdistuva kulutuspinta. Myös jalkineiden joustavuus ja kestävyys on tärkeää.               
 
Helppo tapa varmistaa, onko turvajalkineiden liukastumisen esto testattu, on tarkistaa jalkineiden kitkakertoimen (CoF) testiarvot. Mitä suurempi kerroin, sitä parempi liukastumisen esto. Kertoimen tulisi mielellään olla suurempi kuin standardissa EN ISO 20345/6/7 määritetty vähimmäisarvo. EN-liukastumisenestotestin läpäisseet jalkineet on merkitty erityisellä koodilla: SRA (testattu käyttämällä laimeaa saippualiuosta keraamisilla laatoilla, SRB (testattu käyttämällä glyserolia tasaisella terälevyllä) tai SRC (testattu molemmissa olosuhteissa).
 
Jalkineiden yläosien on oltava hengittävää, vedenpitävää materiaalia. Koska työmailla on lukuisia fyysisiä vaaratekijöitä, kuten tiili- ja harkkopinoja ja nauloja, jalkineissa on oltava varvassuoja, teräksinen välipohja ja nilkkasuoja. Käyttömukavuuteen on kiinnitettävä huomiota, jotta työntekijät käyttävät jalkineita mielellään. Hyvä käyttömukavuus myös ehkäisee jalkojen väsymistä, mikä voi vähentää liukastumisten ja kaatumisten riskiä.
 
Korkealla työskentelevät työntekijät altistuvat rakennusalan suurimmille varoille.  Ennen henkilökohtaisten putoamissuojainten (PFPE) käyttöpäätöstä on huomioitava kaksi seikkaa. Ensimmäinen on välttäminen: korkealla työskentelyä on vältettävä aina, kun se on mahdollista. Onnettomuuksia tapahtuu paljon matalalla, kun putoamista ei ole pidetty todennäköisenä vaarana. Toinen on ehkäiseminen: työntekijöitä suojataan putoamissuojausjärjestelmien avulla, joiden johtava asiantuntija Combisafe on. Myös seurausten minimointiin kannattaa kiinnittää huomiota. PFPE-suojainten käyttö on viimeinen keino minimoida putoamisten seurauksia, kun kahta ensimmäistä vaihetta ei voida noudattaa. PFPE-suojauksen tavoitteena on vähentää putoamisten mahdollisuutta (estäminen) ja siten putoamisen vaikutuksia (pysäytys).
 
On tärkeää valita käyttöön oikeantyyppiset putoamissuojaimet. Valitse PFPE-suojaimet, joiden suunnittelusta ja valmistuksesta vastaa yritys, joka tuntee maatason yläpuolella toimivien työntekijöiden kohtaamat riskit. Muista myös, että PFPE-järjestelmä sisältää kolme fyysistä osaa – kiinnityspisteen (pysyvä tai väliaikainen), varusteet (turvavaljaat, putoamista ehkäisevät hihnat) ja liitosvarusteet (turvaköydet, tarraimet) – sekä pelastussuunnitelman ja koulutuksen kaikille järjestelmää käyttäville työntekijöille.
 
Ennen putoamissuojainten hankintaa on tärkeää pohtia käyttäjää, ympäristöä ja käyttötarkoitusta. Putoamissuojainten käyttöikä voi vaihdella paljon eri tekijöiden, kuten käyttötiheyden ja käyttöolojen mukaan. Sen takia suojaimet on tarkistettava ennen jokaista käyttökertaa. 
 
Riski 2: Silmä-, kasvo- ja päävammat
 
Onnettomuudet voivat kohdistua vartalon eri osiin, mutta vakavimpia ovat silmiin, kasvoihin ja päähän kohdistuvat vammat.
 
Jos työssä on silmävaurion riski, käyttäjällä on oltava suojalasit, jotka täyttävät standardissa EN166 ja muissa silmien suojausta koskevissa standardeissa asetetut suolaseja ja visiirejä koskevat vaatimukset. Kasvojen ympäri kaartuvilla kehyksillä varustetut suojalasit parantavat suojausta ja reuna-alueiden näkyvyyttä.
 
Käyttömukavuus on ensiarvoisen tärkeää henkilökohtaisten suojaimien käyttäjille. Siksi kannattaa huomioida mukavuutta lisäävät ominaisuudet, kuten säädettävä leveys, säädettävä nenäsilta ja nostettavat/laskettavat saranat, joiden avulla käyttäjä voi säätää istuvuutta ja linssikulmaa. Huuruuntumista ehkäisevät linssit auttavat takaamaan näkyvyyden vaativassa, kuumassa ja kosteassa ympäristössä.
 
Erittäin vaarallisissa tehtävissä (esim. teräksen leikkaaminen ja betonin sahaaminen), joissa on lentävien kappaleiden ja kuumien nesteroiskeiden vaara, työntekijöiden on käytettävä koko kasvot peittävää visiiriä. Raskaassa mekaanisessa työssä on käytettävä polykarbonaatista valmistettuja visiirejä, kemiallisessa työssä asetaatista valmistettuja visiirejä, sähkötöissä polykarbonaattivisiirejä ja hitsaustöissä polykarbonaattivisiirejä, joiden linssien infrapunataso (IR/UV) on 3,0 tai 5,0.
 
Pään suojaamiseen on käytettävä suojakypärää. Kypärän on täytettävä standardin EN 397: 2012 mukaiset teollisuuskypärille asetetut vaatimukset ja läpäistävä isku- ja läpäisytestit.
 
Käyttäjän myönteisyys on jälleen tärkeää, joten kypärän on istuttava mukavasti päähän. Siksi laadukas tuki (tukirakenne) kypärän sisällä on tärkeä. Mitä enemmän tukipisteitä kypärässä on, sitä mukavampi sitä on käyttää ja sitä enemmän energiaa leviää iskun sattuessa koko kypärän alueelle.
 
Riski 3: Vaarallisten aineiden hengittäminen 
 
Rakennusalalla on fyysisten loukkaantumisten lisäksi myös muita ongelmia. Vuosittain arvioidaan ilmenevän noin 31 000 uutta työperäistä sairaustapausta (3) aiemmin työssä tapahtuneen altistumisen (4) takia. Näihin sisältyy 3 700 työperäistä syöpäkuolemaa.
 
Asbesti ja kvartsipöly ovat edelleen suurin syy hengitystieongelmiin ja sairauksiin rakennusalalla. Niitä hengitetään usein pölynä purku- ja korjaustöiden aikana, joten hengityssuojainten käyttö on ehdottoman tärkeää betonin poraamisen, maalaamisen ja leikkaamisen yhteydessä sekä hionta- ja betonointitöissä.
 
Haitallisten aineiden hengittämisen riskiä voi pienentää muuttamalla työtapoja ja esimerkiksi käyttämällä betonia leikattaessa vettä pölyn vähentämiseksi. Kun pöly muodostaa turvallisuusriskin, henkilökohtaisina suojavarusteina voidaan käyttää kertakäyttöisiä ja uudelleen käytettäviä kasvosuojuksia, puoli- ja kokonaamareita tai ilmastoituja huppuja pölyn hengittämisen ehkäisemiseksi.
 
Riski 4: Käsivammat
 
Rakennustyömailla kädet altistuvat fyysisille riskeille, ja lisäksi käsien on kestettävä vaativia ympäristöolosuhteita. Vääränkokoiset, epämiellyttävät tai tehtävään vääränlaiset käsineet jäävät helposti käyttämättä, joten käyttömukavuus ja kätevyys ovat tärkeitä.
 
Tarkista yleisissä käsittelytehtävissä käytettävien käsineiden EN388-luokitus, jonka arvo osoittaa hankauskestävyyden, viillonkestävyyden, repäisykestävyyden ja pistonkestävyyden (tässä järjestyksessä). Mitä korkeampi luku, sitä parempi suoja. Luokitus on 0–5, ja luku ilmoitetaan vasarasymbolin alapuolella.
 
Käsiä uhkaavat myös kemikaalit. Yleisin riski työmaalla on betoni, joka voi aiheuttaa suojaamattomalle iholle punoitusta, ärsytystä ja palovammoja. Kemikaaleilta suojaavia käsineitä valittaessa kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaan, joka osaa neuvoa, mikä käsinemateriaali sopii erityisesti sementille tai muille kemikaaleille.
 
Mikäli kädet voivat kastua työskenneltäessä, kannattaa varmistaa, että käsineissä on asianmukainen pinnoite, kuten nitriilipinnoite, joka suojaa ja takaa käsineiden kestävyyden, joustavuuden ja hyvän tartunnan märissä ja öljyisissä olosuhteissa.
 
Riski 5: Kuulovauriot
 
Kaikilla rakennustyömailla esiintyy meluun liittyviä riskejä. Tehokas kuulosuojaus laskee melun turvalliselle tasolle poistamatta ääntä kokonaan. Jos ääntä poistetaan liikaa, työntekijät eivät välttämättä kuule tarpeellisia ääniä, ja he saattavat jättää henkilökohtaiset suojaimet käyttämättä.
 
Asianmukainen kuulosuojaus laskee melun sallitulle tasolle ja antaa käyttäjien kuulla tarvittavat äänet. Kuulosuojainten osittainen tai vääränlainen käyttö voi laskea suojauksen lähes nollaan, joten käyttökoulutus ja käytön valvonta on tärkeää.
 
Rakentaminen on riskialtis ala, mutta huomioimalla tärkeimmät riskit ja valitsemalla käyttöön asianmukaiset henkilökohtaiset suojaimet loukkaantumisten ja sairauksien riskiä voidaan pienentää.